lauantai 30. elokuuta 2008

Tulevaisuus

Koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Elämää on se, mitä tapahtuu, kun teemme muita suunnitelmia. Tänään sanon: Kieli on mielen koti. Sen totesin kuullessani lasten toivekonsertin toteutuneen toiveen omalla murteella, minun omalla kielellä. Olenko onnellinen? Olen, sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta myös erimurteisen pantomiimilla ilmaistuna. Peukalot korvissa näyttää kieltä ja tärisee prrrrrr, vammainen, onnellinen. Sairaan hyvät omaishoitajat ja sairaan kaunis maailma kuuluu samaan sarjaan. Olen onnellinen ystäväni puolesta, kun ilmoitti kodin löytymisestä. Samoin fysiikan opiskelupaikasta yliopistossa, kun lukio on suorittamatta ja yo-tutkintotodistus saamatta. Onnea heille ja samalla itselleni, kun mikään ei riitä koulutettujen mielestä. On rasistiset kriteerit rasisteilla, sarvet päässä tai ilman.

Ei kommentteja: